Etusivu

Henkilökuva

Kirjat &
Kirjoituksia,

Eko-sosiaalinen
taide

Yhteystiedot

Linkit

 


spacer-kuva


Yläkuva:  Kaarina Kailo Kaarina Kailo - kuvassa

Julkaistu Forum24:ssä sekä Kansan Tahdossa (26.9.14)

Vaihtoehtoja BKT:lle ja kestävyysvajeen tulkinnalle

Huoltosuhteen heikkeneminen ja suurten ikäluokkien eläköityminen yhdistetään toistuvaan puheeseen ns. kestävyysvajeesta valtion- ja kuntataloudessa. Valtuustoseminaareissa toistetaan menoleikkausten ja säästötarpeen vaihtoehdottomuutta ja tarjotaan vain yhtä ratkaisua: lisää tehokkuutta, tuottavuutta ja talouskasvua.

Punavihreät taloustieteilijät ja ajattelijat eivät juuri saa vaihtoehtojaan esille—niin pitkälle myös mediat ovat sisäistäneet vallitsevan talousteologian opinkappaleet, joita ei saa kyseenalaistaa. Valtionosuuksien leikkaukset, kuntaverojen nostot ja muut keinovalikoimat säästöjen aikaansaamiseksi eivät ole koko 30-vuotisen uusliberalistisen talouden aikana juuri purreet. Ihmisten ostovoima on heikentynyt, köyhien määrä kasvanut. Ns. uuden talouden edistäjät ovat luvanneet, että vauraimman luokan ja pääoman verotuksen helpottaminen ja lisääntynyt tasaverosuunta lopultakin koituu kaikkien hyväksi. Vähintäänkin se auttaa luomaan työpaikkoja. Taloustieteilijät väittävät yhä, että pääoman paapominen, suuryritysten tukiaiset (yrityssosialismi) ja Wahlroossien silittäminen myötäkarvaan on vauraudenluomista, joka lopulta tihkuu alaspäin. Miten kävi? 30 vuoden kokeilun jälkeen vain rikkaat ovat rikastuneet ennennäkemättömällä tavalla. Työpaikkojen luomisen sijaan finanssieliitti ei olekaan investoinut tai itse tuottanut yhteishyvää, vaan on tehnyt rahaa rahalla, johdannaisilla, sosiaalisesti täysin merkityksettömällä keinottelulla.

Tulee myöntää, että uusliberalismi on tiensä päässä eikä pitkällä aikavälillä hyödytä edes tukijoitaan—ostovoiman, luonnon ja inhimillisyyden tuhotalkoot huutavat vaihtoehtoa: työn ja yhteisvarantojen uusjaon tehotalkoita. Vallitsevan talousmallin itsestäänselvyydet, mm. BKT- mittari tulee alistaa kriittiselle tarkastelulle. Nyt on aika toimittaa ainoa oikeansuuntainen rakenne- ja asennemuutos. Se on muutos pois yksisilmäisestä tuottavuuden arvostuksesta kohti sosiaalisempaa vaikuttavuuden arviointia.

Bruttokansantuotteen (BKT) laskentatapa,

joka juontaa sotateollisuuden ajoilta, sopii yhtä huonosti hyvinvointivaltioon kuin kaiken inhimillisen toiminnan tuotteistaminen. BKT ohjaa valtioiden taloutta ja yhteiskunnan eri sektoreiden toimintaa arvioimalla yksipuolisesti niiden tuottavuutta. Näin suuronnettomuudet luodessaan työpaikkoja (mutta saastuttaessaan vedet ja ilman) näkyvät paradoksaalisesti BKT:n kasvuna—siis hyvänä asiana. Työttömyydenkasvua ja teollisuuden aiheuttamia kuluja, saasteita ja ekologista tuhoa se ei mittaa tai huomioi. Koska BKT mittaa vain talouskasvua, se edistää yhtälailla pornoteollisuutta, aseteollisuutta kuin vaikkapa rautateiden rakentamista. Sen sijaan huolenpito, hoiva, sairaanhoito, opetus jne. eivät ole BKT:ssa edustettuna kuin palkkojen osalta. Näin saadaan synnytettyä käsitys, että yhteiskunnallinen huolenpitotyö ei tuota mitään. BKT:n korvaaminen hyvinvointibudjetilla, jossa yhteisesti määritellään ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin kannalta välttämätön työ antaisi yllämainituille naisvaltaisille huolenpitoaloille aivan erilaiset mahdollisuudet ja arvot kuin BKT:n laskentatapa. BKT:n korvaaminen hyvinvointibudjeteilla on välttämätöntä myös mielenterveyden kannalta.

Mielenterveysongelmat ovat myös Oulussa erityisen suuri kuluerä ja inhimillinen tragedia; ne ovat osin reaktio yhteiskunnalliseen eri tasoilla ilmenevään alistamiseen, välinpitämättömyyteen ja taloudelliseen, henkiseen väkivaltaan. Vasta hyvinvointitalous, toistelta nimeltään lahjatalous, mahdollistaa sellaisen yhteiskunnallisen toiminnan, jossa mielenterveys syntyy ja säilyy yhteisöjen ja yhteiskunnan elämäntavassa, kumppanuussuhteessa ihmisen ja muun luonnon välillä. Ilman ns. ei-tuottavia aloja koko yhteiskunta sortuisi. Tuottavuusmanian tilalle tarvitaan nyt mitä syvällisin asenne- ja rakennemuutos—ekososiaalisen sivistyneen ihmiskunnan kunnianpalautus. Siinä talous on renki, ei isäntä.

Kaarina Kailo, kaupunginvaltuutettu, hyvinvointilautakunta (vas). Eduskuntavaaliehdokas


| web | e-mail jukka43(at)gmail.com |