11. lokakuuta 2011 (Kalevan julkaisematta jättämä kirjoitus)
Tasa-arvohankkeen leimaaminen propagandaksi - vihapuhetta?
Sirpa Erkkilä-Häkkinen ilmaisi ll.l0.ll. huolensa Kalevassa ns. valtavirtaistamis-käytäntöjen käyttöönotosta Oulun kaupunginhallinnossa. Kirjoittaja leimaa EU-vetoiset yhdenvertaisuushankkeet feminismipropagandaksi ja seminaarin sisällön ”valikoivaksi” tilastoinniksi. Hän toivoo, ettei nyt ”vain sukupuolesta” tehdä merkittävä asia yhteisten asioiden hoidossa. Kyse on nyt kirjoittajan ilmaisemien uhka- ja pelkokuvien sijaan kuitenkin niin tasa-arvo- kuin yhdenvertaisuuslaista kunnissa. Vastustaako kokoomus puolueena lakien soveltamista? Tähän asti se on innokkaasti vaatinut kaikkien EU-vetoisten direktiivien ja lakien noudattamista kuuliaisen malli-oppilas-Suomen etujoukkona.
Erkkilä-Häkkisen mukaan ”Ihminen, mies tai nainen, pitkä tai lyhyt, terve tai vammainen, punainen tai vihreä, nuori tai vanha on ihminen – osaamisensa, pätevyytensä ja taitojensa mukaan. ” Koska hän lisää, että tasa-arvo kuuluu kaikille, toivon, että hän lähtee tukemaan meidän Oulun naisjärjestöjen toivetta saada Ouluun edes yksi naissymbooli (muu kuin Sara Wacklinin ikuistaminen dementia-kodin seinään). Näin emme viestitä, että Oulussa osaajia ovat vain miehet vaan myös nais-ihmisiä.
Esimerkki kulttuurimme syvärakenteissa laahaavista, eriarvoisuutta ylläpitävistä asenteista löytyy myös ll.l0. päivän Kalevasta. Ouluun halutaan yhteiskeruulla tai kilpailun avulla pystyttää toripoliisille kaveri: tiernapoikapatsas. Tämä asettuu mielenkiintoiseen valoon kun huomioidaan, että Oulun naisyhdistykset ja aktivistit ovat vuosien ajan lobbanneet taidekilpailua tai keruuta, jolla Oulun yksipuolisesti miehiseen ”tasa-arvoilmeeseen” saataisiin myös naisellista ilmettä, väkeä, osaamista ja feminiinistä symboliikkaa. Jälleen ollaan valmiita tukemaan asiaa rahallisesti, mutta meidän ehdotuksemme on tyrmätty "rahanpuutteella" ja epätasa-arvolla! Jopa kaupunki-imagoa arvioimaan tuotu Charles Landry totesi, että Oulun ilme ja viesti on yksioikoisen miehinen. Sen me junantuomat naiset huomasimme ajat sitten: Oulussa ovat vastassa tiernapoikaliput, toripoliisimatkamuistot, rotu-vaarit, mieskärpät, mieshuutajat, teknopojat miesvaltaisia aloja suosivaa yliopistoa myöten. Eli missä se ihmisyyden tasa-arvoinen moni-NAISUUS ja kirjo näkyy Oulun katusymboliikassa, Erkkilä-Häkkinen? Vai eivätkö naiset osaa mitään? Arvostan täysin poliiseja ja rekkakuskeja, mutta sekin silti ihmetyttää, että heidän ammattiryhmäänsä arvostetaan naisvaltaisia aloja niin paljon enemmän, että heille tarjotaan ties mitä alennuksia. Huonekaluliikkeiden ja risteilyjen naisale ovat toki yhtä kummallisia ilmiöitä. Mutta ainakin ”2 naista yhden hinnalla” – risteilyillä on miesnäkökulmainen lisäarvo; taustalla ei ehkä olekaan vain halu tukea pienipalkkaisempia naisia vaan lisätä naistarjontaa laivoilla, jolloin miesten valinnanvapaus tanssilattioilla etten sanoisi seksimarkkinoilla vain kasvaa. Olkaamme siis tasapuolisesti kaikkea syrjintää tai etuisuuskohtelua vastaan…
Tutkittu fakta on kuitenkin ”miesnormin” näkymättömyys ja luonnollistaminen liikennemerkeistä ”oikean politiikan” naisaloja vähättelevään jatkumoon. Sukupuolijärjestelmämme epäsymmetrioita, palkitsemisen ja arvonannon sekä eri työalojen sukupuolittuneisuutta eivät huomaa kuin niiden pahiten alistamat, jos hekään. Kirjoittajan tulisi muistaa, että vihapuhe on kielteistä yleistämistä, ylenkatsovaa, halveksivaa, epäkunnioittavaaa, toisen osapuolen tiedon kyseenalaistavaa ja ennen kaikkea epäsymmetrisia valtasuhteita heijastavaa puhetta. Osaamisella ja pätevyydellä on selkeästi todistettu sukupuolittunut ja etnokultuurinen ulottuvuus. Sen suhteen siis todella tarvitaan koulutusta.
Itse en jaksaisi taistella naisten oikeudesta päästä pörssiyritysten johtoon vaikka hyväveli-verkostot eivät muutu ilman lainsäädäntöä. Herrojen pörssiklubiinhan ei naisia lasketa ollenkaan. Pätevyys ei ole suinkaan epäpoliittinen itsestäänselvyys, vaan sisältää tunnetusti täysin puolueellisia, sukupuolittuneita ja etnokulttuurisia kriteerejä. Ukkojohdon Kiimingissä koulutuksen ja kokemuksen suhteen ylivoimaisia naisia on sivuutettu mielivaltaisesti keksityillä laatu-kriteereillä, josta ”osaamisen epäpoliittinen arviointi” on ollut kaukana. Tasa-arvolakia polkeva päättäjä tosin oli hänkin ns. hyvä jätkä- politiikan valtahierarkiat omaksunut nainen.
Kiintiöt kiinnostavat miehiä silloin kun siitä on heille etua; heitä ei pelota kiintiömiehen maine jos palkkapussi taataan. Tärkeimpänä tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysymyksenä pidän kuitenkin koko nykyisen finanssikapitalismin korvaamista yhteiskuntajärjestelmällä, joka ei toistaisi patriarkaalisen kommunismin diktatuuria, tai kapitalismin yhden totuuden rahatyranniaa korkosotien tuolla puolen. EU:n tasa-arvon peruskirja ei pureudu kasvaneen eriarvoisuuden ja pahoinvointiyhteiskunnan syviin syntyihin eikä näin pysty tarjoamaan polkua kaikkien tarpeisiin oikeudenmukaisesti vastaavaan tulevaisuuteen. Valtavirtaistamisprojektit ovat pieni askel syvemmän tiedostamisen ja vihapuheesta luopumisen suuntaan, mutta eivät ratkaise niitä rakenteellis-asenteellisia ongelmia, jotka juontavat finanssieliitin, korporaatiovallan ja heidän sätkynukkejensa muokkaamasta nyky-maailmasta.
Dosentti Kaarina Kailo on ex-naistutkimuksen professori (Oulu, Montreal) ja mm. vasemmistoliiton miespoliittisen ryhmän jäsen, uuden Oulun osaamisen ja vaikuttamisen toimikunnan varapuheenjohtaja
