Etusivu

Henkilökuva

Kirjat &
Kirjoituksia,

Eko-sosiaalinen
taide

Yhteystiedot

Linkit

 


spacer-kuva


Yläkuva:  Kaarina Kailo Kaarina Kailo - kuvassa
Kirjoituksia —> Anna Politkovskajan...

 

Anna Politkovskajan perintö ja demokratian tulevaisuus

Salamurhan uhrina kuollut Anna Politkovskaja, sananvapauden ja ihmisoikeuksien puolustaja jätti kovia haasteita niille, jotka eivät ole hänen mallinsa mukaan valmiita luovuttamaan taistelua toisenlaisen, reilumman ja väkivallattomamman maailman puolesta. Hän jäi vahvaksi kansalaisvaikuttamisen roolihahmoksi ja peräänantamattomuuden symboliksi aikana, jolloin suuri osa kansasta seuraa passiivisena vierestä kun oikeudenmukaisuutta, hyvinvointivaltiota ja kansalaisoikeuksia ulkoistetaan muun muassa "terrorisminvastaisen" sodan verukkeella.

Uskon, että kunnioitamme Politkovskajan muistoa parhaiten jatkamalla hänen merkittävää työtään sananvapauden nimissä maailmanpolitiikan taustalla vaikuttavien kansalaisvastaisten päämäärien paljastamiseksi. Valtiovallan taholta tätä tuskin voi odottaa aikana jolloin korporaatiovalta Nokia etunenässä "sitouttaa" johtajat aivan muuhun kuin kansan perusoikeuksien puolustamiseen.

Pääministeri Vanhanen on vähätellyt Venäjän totalitaristisia piirteitä viittaamalla niihin "omanlaisena demokratiana" ja osoittaen luottamusta tämän kansanvaltaisen suunnan vähittäiseen "kehittymiseen". Uskon, että se mitä Anna Politkovskaja meiltä toivoisi konkreettisesti on sen fasistisen kehityssuunnan estäminen, joka on aina edeltänyt suuria maailmansotia ja josta näemme vaarallisia juonteita kautta maailman. Politkovskajan hengessä Suomessakin on syytä nostaa tapetille oman "demokratiamme" ja kansalaisvaikuttamisemme heikennykset. On myönnettävä että äänioikeuden satavuotisjuhlavuonna Suomi on ottanut historiallisella tavalla takapakkia niin miesten kuin naisten "äänioikeuden"-äänellään vaikuttamisen suhteen. On estettävä ettei äänestämisestä ole muovautumassa kuin Ruotsin monarkiasta pelkkä seremonia ja rituaali, näennäisvaikuttamista. Konsensus-Suomi ja yhteen (talous)hiileen puhaltava EU ei tunnu sallivan poikkeamista Lissabonin strategiasta ja "taloudellisesta maailmansodasta" jossa Euroopan sosiaaliset oikeudet on alistettu korporaatioiden saalistustaloudelle.

Eriarvoisuutta luova markkinafundamentalismi sekä sen lyhytnäköinen pyrkimys lisätä "tuottavuutta" ekosysteemimme ja kansalaisten perusoikeuksien kustannuksella on suurelta osin se tausta, jota vasten niin presidentti Putinin kuin George Bush nuoremman terrorisminvastainen sota tulee ymmärtää. Iskut WTCenterin torneihin olivat viimeaikaisen historiamme vedenjakaja. Niistä alkoi länsimaisen demokratian alamäki, oman aikamme Rooman valtakunnan näkyvä rappio. Olipa kyse Venäjästä tai Yhdysvalloista, terrorisminvastaiset puhdistuskampanjat ovat osoittautuneet kilveksi, jonka takana demokratiaa ja kansalaisten perusoikeuksia on itse asiassa ryhdytty radikaalisti heikentämään. Mielivaltaiset ennaltaehkäisevät pidätykset, pankkitilien jäädytykset, puhelinvalvonta, sähköpostien tarkkailu, valvontateknologia, poliisivoimien valtuutusten ja asevarustelun lisäykset sekä militarismin nousu sosiaalisen ulottuvuuden kustannuksella kertovat väkivaltakoneistojen pyrkimyksestä keskittää ja ulottaa valtaa aivan muualle kuin kansalle. Pidätettyjen ihmisarvon ja -oikeuksien alasajo, tiedemaailmaan ulotettu sensuuri, valvonta ja markkinatalousfundamentalismi sekä koventuneet asenteet kidutukseen ja vankien kohteluun ovat surullinen vaihe länsimaisessa demokratiassa.

Myös Suomessa, jossa suhteellisesti ottaen vielä elämme aivan ainutlaatuisen turvallisessa ympäristössä, on aihetta huoleen. Niin kunnan valtuutettuja kuin yliopistojen ajattelijoita yritetään pakkositouttaa "johdon uusiin toimintatapoihin" ja rakennemuutoksiin oireena totalitaristisesta suuntauksesta estää "muutosvastarinta". Kun akateemisessa maailmassa arvioidaan henkilökohtaista suoriutumista, johto voi nyt arvioida arvioitavan "alamaisen" suhtautumista uusin toimintamalleihin. Toisin sanoen, kriittistä ja itsenäistä ajattelua esimerkiksi uusliberalistisen julkisjohtamisen suhteen voidaan periaatteessa käyttää tulospisteiden heikentäjänä. Miksi tällainen kohta muuten sisältyy arviointikriteereihin? Myös virkamiehiä kannustetaan "sitouttamaan" valtuutettuja uusiin visioihin oireena yrityksestä korvata politiikka vale-objektiivisena taloudenhoitona. Hallituspuolueiden retoriikka painottaa kansalaisvaikuttamisen tärkeyttä kilpailukyky-, tehokkuus-, säästö- ja talouskasvumantrojensa rinnalla. Samaan aikaan kansalaisjärjestöjen työtä ollaan kuitenkin vaikeuttamassa. Virkamies- ja rahavalta keskittyy Suomessakin yhä harvempien käsiin ja mielenosoituksiin varaudutaan kuin suuren luokan sotatoimiin.

Sivustaseuraajia pidätetään ikään kuin ennaltaehkäisevänä varoituksena siitä, mitä "viattomille" sananvapaus- ja kokoontumisoikeutensa toteuttajille voi Suomessakin tapahtua. Jos kansalaisjärjestöjen varainkeruu on kielletty tai vaikeutettu Venäjällä, valtion budjetti on Suomessakin karsinut niiden määrärahoja …… Jo Naomi Klein on varoittanut "linnakekapitalismista" jossa pörssieliitti rakentaa suojamuureja ja vahvistaa armeijaa sekä valvontakoneistoja estääkseen paluun pörssikapitalismia edeltäneeseen aikaan. Puheet vastakkainasettelun loppumisesta ja kaikista työväenluokkana näyttäytyvät kyynisenä manipulaationa tätä taustaa vasten.

Valtamedioiden kytkökset eliittipiireihin ovat johtaneet puheeseen globaalitalouden, Kiina-ilmiön ja muiden aikamme suurten muutosten "väistämättömyydestä". Vaihtoehdottomuuden retoriikka toimii poliittisena sensuurina Suomessakin, joka näkyy monien valtuutettujen sisäistämänä luulona, ettei uusliberalistiseen sanelupolitiikkaan ja sitoutumiseen julkisen sektorin alasajoon ole vaihtoehtoja. Kansalaiskontrollin lisääntyminen, rahavallan vaatimuksiin myöntyminen ja työntekijöiden pakkojoustot, palkanalennukset ja muut työturvan heikennykset ovat eri asteissa arkipäivää Yhdysvalloista Venäjälle ja entiseen hyvinvointivaltioon-Suomeen.

On helppoa torjua turhana ennaltaehkäisevä työ rauhan ja globaalin reilumman maailman puolesta: kuulemmehan jatkuvasti väitteitä, että ihmisen väkivaltaisuus on luonnon laki, että tietyt kansat yksinkertaisesti ovat primitiivisiä, että kasvottomat markkinavoimat kyllä huolehtivat köyhistä. Jos Virossa "taloudellisesti kannattava viestintä" ohittaa arvoasteikossa demokratian, ei ole Suomikaan kaukana. Naisten äänioikeuden juhlavuotena Ylen lahja Suomen naisille on ainoan ammattimaisen tasa-arvo-ohjelman hyllytys. Päivi Istalan pitkä pioneerityö naisohjelmien vetäjänä vaihdetaan viihdehömppään yhä enemmän markkinavoimien ehdoilla toimivalla "kansankanavalla." Näin käänteinen kansansivistystyö saa yliotteen sivistysteleviosta, sivistysyliopistosta ja sivistysvaltiosta. Monikansallisten yritysten ja pörssikapitalistien tarpeet, ahneus, narsismi ovat verrattavissa psykopaatin vastuuttomuuteen. Silti niitä tuetaan kansalaisten verovaroin sitä enemmän mitä kovempia arvoja ja työkulttuuria ne edustavat. UPM:n johtaja sai palkaksi Voikkaan tuhoamisesta 50% palkannousun. Joskaan Fortum-optiot, UMTS skandaalit ja muut viime vuosien esimerkit ryöstö-, riski- ja huutokauppataloudesta eivät ole verrattavissa Tsetsenian kansanmurhaan, raiskauksiin, ihmiskauppaan ja -ryöstöihin, kaikentasoinen eettisten ja moraalisten arvojen ulkoistaminen on arkipäivää niin Suomessa kuin muissa demokraattisina pidetyissä länsimaissa.

Suomen "omanlaisessa demokratiassa" päätösvaltaa, kansalaisvaikuttamista ja lähidemokratiaa ollaan heikentämässä salakavalasti kunta- ja palvelurakennemuutoksen keinoin. Suunnitelmat päiväkotien, koulujen ja sosiaali- sekä terveyspalvelujen liikelaitostamisesta tähtäävät samaan yritysvetoiseen murrokseen-onhan helpompi irtisanoa kunnan naisvaltaisten alojen henkilökuntaa tai heikentää heidän työehtojaan kun siirrytään liikelaitosmalliin. Puheet "säästöistä" ovat manipulaatiota. Yksityiset eivät tuota parempaa laatua halvemmalla. Ne siirtävät julkiset verorahat uusiin taskuihin. On kyse kaikkien aikojen suurimmasta hyvinvointipalveluja koskettavasta murroksesta ja julkisen sektorin alasajosta. Vaikka tiedetään valtaosan kansalaisista kannattavan hyvinvointivaltion ylläpitoon tarvittavia veroja ja tulonsiirtoja, uudistukset runnotaan läpi väkisin konsulttivoimin ja tulkitsemalla EU:n direktiivejä mahdollisimman tiukasti. Kirjastojen, urheilupalvelujen, kyläkoulujen ja monien perusoikeuksien toteutumiseen kytkeytyvien toimintojen kurjistaminen tai lakkauttaminen tiivistävät epädemokraattisen valtapolitiikan abstraktin eurooppalaisen kilpailukyvyn nimissä. Jos naisia ei raiskata ja käytetä vaihtotavarana "barbaridemokratioiden" tyyliin, naiset ja naisalat alistetaan ryhmänä globaalitalouden talouskasvun kaasupolkimeksi ja puskuriksi. Raimo Sailas kehtaa vielä tänään ehdottaa työpäivän pidennystä jo uupuneille hoiva-alan työntekijöille-patologisen tehokkuuden nimissä.

Naisvanhukset, joille harvat kauppareissut ovat olleet odotettua vaihtelua pillerirutiineihin joutuvat nyt tyytymään ostospalveluihin, eikä hoitoväen sallita enää viettää laatuaikaa heidän parissaan. Kaikki häpeällisen tuottavuuden ja tehokkuuden nimissä. Tehokkuus onkin aikamme peitenimi eritasoiselle vähempiosaisiin kohdistuvalle väkivallalle sekä varsinkin naisvaltaisten alojen työsuojelulain vastaiselle hiostamiselle. Tehokkuus, jonka ansiosta parempiosaiset kasvattavat etujaan ja pääomaansa haavoittuvaisempien kansanryhmien kustannuksella omaa fasistisia juonteita. Tehokkuudesta ja yksityistämisestä on jo tullut lähes itseisarvo. Ostovoima ja valinnanvapaus korvaavat subjektiiviset oikeudet, perusturvan ja -oikeudet. Kansalaisten perushyödykkeet kouluista energiaan riistetään yksityisiin käsiin, jossa laatu korvataan tuotolla ja "tuloksella." Koska eliitin nauttima varallisuudenkasvu ei ole lupauksista huolimatta tihkunut alemmille tulotasoille kahdenkymmenen vuoden uusliberalististen rakenneuudistusten jälkeen, on lopultakin myönnettävä, ettei resurssien ja vaurauden jakamista näissä piireissä halutakaan. Suomessa ollaan jo palattu piikayhteiskuntaan ja eliitti haaveilee hyvinvointivaltion korvaamisesta tarveharkintaisella huutolaispolitiikalla. Tuloerojen kasvattaminen ja jyrkät luokkaerot ovat aina toimineet kasvualustana yhteiskunnalliselle väkivallalle, levottomuuksille, mielenosoituksille, vastarinnalle. Sen sijaan, että tämä estettäisiin takaamalla kaikille perushyödykkeet vedestä energiaan ja työpaikkoihin, eliitti valmistautuu syrjäytettyjen kytevään raivoon pystyttämällä suojamuureja ja kehittämällä valvontateknologiaa. Anna Politkovskaja on protestoinut niitä ilmiöitä vastaan, jota tällainen eriarvoistaminen ja vallan sekä väkivaltakoneistojen keskittäminen aiheuttavat. Jos haluamme jatkaa hänen työtään, tulee meidän palauttaa "äänivalta" takaisin kansalle, sekä osoittaa rohkeasti ja ennakkoluulottomasti kuinka röyhkeästi kansalaisten yhdenvertaisuutta ollaan tuhomassa yritysmaailman hyväksi.

Uskon, että monet ihailevat, kunnioittavat ja kaipaavat Anna Politkovskajaa, koska hän ei nähnyt mitään väistämätöntä tai välttämätöntä ihmisen oletetussa raadollisuudessa ja oman edun tavoittelussa. Hän on paljon muuta kuin Tsetsenian sodan julmuuksia sekä ihmisoikeusrikkomuksia sinnikkäästi paljastanut toimittaja. Hän oli valmis uhraamaan henkensä ja terveytensä jotta maailma joutuisi jatkuvasti kasvotusten oman välinpitämättömyytensä ja pelkurimaisen herranpelkonsa kanssa.

Anna Politkovskaja antaa meille lisäksi toivoa, ja muistutuksen, etteivät kaikki ole niitä raadollisia pudotuspelien kuluttajakansalaisia, josta media ja talouspiirit ovat tekemässä ihmisyyden normin, jopa ihanteen. Hän muistuttaa että ihmisyys voi olla Politkovskajan inhimillisyyttä. Ennakkoluulotonta muutosvastarintaa kansalaisoikeuksien polkemista vastaan. Joka ummistaa silmänsä eriarvoistavasta kehityksestä on osa ongelmaa, ei sen ratkaisua. Hän edistää maailmaa, jonka raadollisuus luo pohjaa samanlaiselle totalitarismille kuin se jota olemme nähneet Venäjällä niin kommunistisen kuin markkinatalouden ajalla.

Massamurhien, keskitysleirien, ihmisryöstöjen, kidutusten ja valtioterrorin taustalta ei löydy vain vallankipeitä tyranneja. Osasyyllisiä ovat kaikki ne "hyvät" kansalaiset, jotka ummistavat silmänsä vääryyksiltä, säilyttääkseen elintasonsa, asemansa tai toimeentulonsa.

 

 


| web | e-mail jukka43(at)gmail.com |