Etusivu

Henkilökuva

Kirjat &
Kirjoituksia,

Eko-sosiaalinen
taide

Yhteystiedot

Linkit

Maailmanlaajuisen markkinatalouden vaikutukset naisten asemaan.

Aineistoa Suomen sosiaalifoorumissa.

Estäkäämme naisten aseman laajenevat heikennykset!

Oletko tullut ajatelleeksi, että markkinoilla, taloudella ja kapitalismilla on sukupuoli, ja hyvinkin erilaiset vaikutukset miesten ja naisten elämään? Tiedostatko, että maapalloistuminen vaikuttaa hyvin eri tavoin myös etnisyyden, luokka-aseman, uskonnon, maantieteen ja monien muiden seikkojen perusteella. Miksi sitten puhutaan ns. "globalisaation" vaurautta lisäävästä merkityksestä, huomioimatta näitä erilaisia vaikutuksia?

Naisliikkeen suuri haaste on lisätä tietoisuutta globaalin markkinatalouden, varsinkin "uusliberalistisille" arvoille pohjautuvan, vahvasti yritysvetoisen julkisjohtamisen vaikutuksista naisten asemaan-ei vain Suomessa vaan kaikissa länsimaisissa teollisuusmaissa sekä Aasiassa, Intiassa ja yleensä kehitysmaissa.

Meneillään on historiallinen käänne naisten itsemääräämismahdollisuuksien, ihmisoikeuksien, naisrauhan ja yleisen yhteisvastuun suhteen. Naiset hyötyvät globaalitalouden edistämistä rakennemuutoksista vähiten, silti he maksavat niistä kovimman hinnan.

NAISET PERINTEINEN PREKARIAATTI

Naiset ovat olleet kautta historian prekariaatti-epävarmoissa ja usein määräaikaisissa silppu- , pätkä- ja joustotöissä sinnittelevä reservityövoima. Kapitalismi perustuu halpatyövoiman ja matalapalkkaväen avulla luotuun "lisäarvoon" ja voittoihin-väkisin otettuun lahjaan pääomatahoille. Naiset ovat kapitalismin, talouskasvun ja kilpailukyvyn kaasupoljin, puskuri, renkiluokka.

Maapalloistuvassa maailmassa on alettu puhumaan vallan lisääntyvästä keskittymisestä ja miehistymisestä sekä toisaalta köyhyyden ja vähäosaisuuden naisistumisesta.

70 prosenttia maailman köyhistä on naisia. Naiset muodostavat puolet maailman väestöstä, l/3 palkatusta työvoimasta, tekevät 2/3 kirjatuista työtunneista, mutta saavat arviolta vain 1/10 kaikista tuloista ja omistavat vähemmän kuin 1/100 maailman omaisuudesta. Eriarvoistuminen ilmenee monella tasolla yksityiselämästä työelämään.

Kun puhutaan naisten aseman heikennyksistä, on kyse naisiin kohdistuvan rakenteellisen, institutionaalisen, fyysisen, henkisen, kulttuurisen, uskonnollisen, taloudellisen ja psykologien väkivallan lisääntymisestä ja syvenemisestä. Niiden taustalla ovat epäsymmetriset valtasuhteet, sukupuolen mukaan jakautuneet työmarkkinat ja toimintapiirit ja erilainen kasvatus sekä kulttuurinen kaksinaismoraali eri muodoissaan.

Palkattoman hoiva- ja kotityön lisääntyminen ja matalapalkkatöiden kasautuminen naisille merkitsevät suurta uhkaa naisliikkeen historiallisille tasa-arvon saavutuksille. Kehitysmaiden naisilta puuttuvat usein kansalaisoikeudet, tasa-arvo, oikeus omistaa ja periä hoitamaansa maata, oikeus määrätä omasta kehostaan ja päättää aviosäädystään, aviopuolisostaan. Pakollinen heteroseksuaalisuus on myös haitallisempi naisille. Jos naisten autonomia ja ihmisoikeudet ovat edelleenkin heikkoja maailman eri kolkissa, myös länsimaisten, jopa tasavertaisten pohjoismaiden naisia uhkaa historiallinen taka-isku.

EU:n, Maailmanpankin, maailman kauppajärjestön WTO:n ja Suomen hallituksen toimenpiteet naisen aseman parantamiseksi ovat erittäin ristiriitaisia. Niissä viitataan uusiin vaurastumisen ja inhimillisen kehityksen mahdollisuuksiin, tuomatta esiin niiden piilo-ideologiaa ja tuloerojen kasvua edistäviä tekijöitä.

Taloustieteellä on miehen kasvot

20 vuoden aikana voimistunut uusliberalistinen talous lisää tuloeroja paitsi eliitin ja kansan, miesten ja naisten, teollisuus- ja kehitysmaiden sekä etuoikeutettujen ja vähäosaisten naisten välillä. Globalisaation hallinta merkitsee uuden talouden sukupuolivaikutusten huomioimista ja poliittista tahtoa sekä toimintaa negatiivisten vaikutusten ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi.

Taloustiede on itsessään heijastus miehisistä arvoista ja kasvatuksesta, avainsanoina kilpailu, valta, menestys, naisen ja luonnon hallinta, tuotosrationalismi sekä sankaruus.

Bruttokansantuotteessa ei huomioida mm. naisten tekemää hoiva- ja hoitotyötä mutta suuria tuhoja aiheuttaneet ympäristökatastrofit lasketaan mukaan talouskasvuun niiden työllistävien vaikutusten tähden. On myös huomioitava, että virallisen, julkisen talouden kärsiessä vajausta epävirallinen talous, naisten hoiva- ja huolenpitotalous hoitaa sen kuntoon.
Tätä taustatyötä ei kuitenkaan huomioida tai arvosteta, ja tänään naisvaltaisia aloja manipuloidaan "joustoihin" niiden "tuottamattomaksi" väitetyn perusluonteen tähden.

On tehtävä näkyväksi hyperkapitalistisen kilpailuyhteiskunnan ja huutokauppatalouden eriarvoistavat ja sukupuolistavat prosessit. Sukupuolten erilaiset valta-, media- ja muut resurssit heijastuvat vallitsevissa talousideologioissa.

KANSAINVÄLISET RAKENNEUUDISTUKSET

Kansainvälisten rahoituslaitosten rakennesopeutusohjelmissa on edellytetty yleensä suuria leikkauksia julkisella sektorilla, juuri naisvaltaisilla sosiaali- ja terveysaloilla, opetuksessa, hoivatyössä. Naiset kärsivät tästä eniten sekä työntekijöinä että asiakkaina, sillä vastuu lasten koulutuksesta ja terveydestä lankeaa tavallisesti äidille. Palkkatulojen ja -alasajo, hintojen, palvelujen omavastuun korotukset vaikuttavat suurimmin naisiin ja tekevät heistä entistä köyhempiä myös Suomessa.

NAIS- JA LAPSIKAUPPA

Nais- ja lapsikauppa on maailman kolmanneksi "tuottavinta" ja laaja-alaisinta rikollista toimintaa. Organisoituneen rikollisuuden arvioidaan ansaitsevan vuosittain arviolta 7 miljardia dollaria. Keskimäärin 500 000-700 000 naista ja lasta kuljetetaan vuodessa läntiseen Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin työskentelemään prostituoituina vasten tahtoaan.

Naiskauppa tiivistää globaalitalouden arvotyhjiön, epäreilut pelisäännöt ja ns. vapaan kaupan, ihmisvirtojen ja pääoman liikkumisen vaikutukset haavoittuvaisiin ryhmiin. Tämän väkivallan räjähdysmäinen lisääntyminen johtuu valtioiden rajojen avautumisesta, heikosta lainsäädännön sekä valtioiden ja yksilöiden välisestä taloudellisesta epätasa-arvosta.

Lähes viidakon laiksi muuttuneessa markkinataloudessa joustoja eli työelämän heikennyksiä vaaditaan nimenomaan naisalojen henkilöstöltä, mutta ylätason virkamiehet ja johtajat vaurastuvat vaurastumistaan.

Ekososiaalinen kestävyys ja siihen liittyvä nais- ja yhteiskuntarauha eivät juuri ole tapetilla, vaan kansalaisten perusoikeuksiin kuuluvia palveluja supistetaan entisestään voittojen kartuttamiseksi.

Tilastot maailmanlaajuisesta elintaso- ja varallisuuskuilusta ja teknologisesta murroksesta kertovat hälyttävällä tavalla siitä, että rakennemuutokset ovat syventäneet kuilua rikkaiden ja köyhien, miesten ja naisten välillä.

Teknologian sukupuolivaikutukset heijastuvat sen vahvoissa kytköksissä miesaloihin ja patriarkaaliseen kapitalistiseen talousideologiaan, jossa voittoja kääritään juuri supistamalla työväkeä, henkilöstömenoja ja muita kustannuksia. Naiset ovat näissä pudotuspeleissä miehiä heikommilla, varsinkin vanhemmuudesta aiheutuvien eriarvoistavien menojensa ja työelämän esteittensä tähden. Sikäli kun miesaloja ei velvoiteta osallistumaan vanhemmuuden sosiaalisten kustannusten jakoon, "kilpailukyvyllä" viitataan lähinnä miesaloihin. Suuria tukiaisia nauttivat teknologia- ja IT-yritykset ovatkin miesyrityksiä.

RAHAVIRTOJEN MIEHINEN SUUNTA

Veronkevennykset, jotka koskevat yhtiöitä ja hyvin toimeentulevia henkilöitä vuonna 1996 Yhdysvalloissa ovat 440 miljoonaa dollaria. Se on enemmän kuin 17 kertaa valtion menot ja liittovaltion kulut lapsiperheiden auttamiseksi. Tämän lisäksi sama hallitus, joka uudisti sosiaalisen hyvinvoinnin lainsäädännön ja lopetti avustukset köyhille, myönsi vuonna 1997 digitaalisen tuotannon tukea arvoltaan 70 miljardia Yhdysvaltain dollaria kaupallisille TV. Tietoyhteiskunnan ei pitäisi investoida teknologiakehitykseen yhteisöjen kipeästi tarvitsemien hyvinvointipalveluiden, työpaikkojen ja muiden tyypillisten naisalojen kustannuksella.

Kilpailukyky, talouskasvu, tuottavuus, tehokkuus ovat vahvasti sukupuolistavia globalisaatioprosesseja: naiset kärsivät niistä suorimmin, sillä "kolmannelle sektorille" ulkoistettu palkaton hoiva- ja ylläpitotyö lankeaa pääasiallisesti heille. Naiset tarvitsevat julkisia palveluja myös voidakseen ylipäätään yhdistää perheen ja työn. Valtaosa irtisanotuista kuntien ja valtionhallinnon työntekijöistä on EU:ssa-myös Suomessa - naisia. Monissa maissa naiset ja monet miehet eivät enää saa yhdestä työpaikasta riittävää elatusta. USA supistaa yhä enemmän koulutuksesta, terveydenhuollosta ja kansalaisten perusturvasta rahoittaaksen sotaisat ristiretkensä ja tukeakseen aseteollisuutta.

JULKISEN SEKTORIN RAKENNEMUUTOS-KOHTI MIEHISTÄ PALVELUTEOLLISUUTTA NAISTEN TURVALLISEN PALKKATYÖN SIJAAN?

On outo väite, että hyvinvointivaltio säilytetään ajamalla se alas!

Kun julkista sektoria supistetaan, luodaan kysyntä ja edellytykset yksityistämiselle, joka sekin keskittää valtaa ja omaisuutta miehille. Tämä prosessi johtaa mm. palvelumaksujen nostamiseen. Huolenpito ihmisistä ja heidän perustarpeistaan kaupallistuu: se virtaa sinne missä on rahaa, ei sinne missä siihen on tarvetta. Globalisaation voittajat, monikansalliset yritykset, ovat miesvoittoisia valtapiirejä, jotka päihittävät varsinkin aloittelevat nais- ja pienyritykset mennen tullen, kun hinnat ja palvelut kilpailutetaan.

TOIMINTAA!

Aikamme haaste on lisätä

• naisten poliittisia vaikutusmahdollisuuksia,

• lisääntymisterveyttä,

• ja lisätä tietoisuutta maailmanlaajuisen ja paikallisen rakennesopeutuksen vaikutuksista naisiin sekä naiskauppaan.

VAATiMUKSIA, NAISET, ei enää sanan helinää!

• vaadi että kaikki yritykset ja julkishallinto toteuttavat lain vaatiman tasa-arvosuunnitelman ja huomioivat sukupuolivaikutukset myös budjetin yhteydessä EU:ssa ja muualla

• vaadi että kunta- ja palvelustrategiassa huomioidaan niiden sukupuolivaikutukset. Julkisen sektorin työvoimasta 85 on naisia!

• vaadi, että EU soveltaa tasa-arvodirektiivejään perustuslakiin ja muihin päätöksiin, ei juhlapuheena vaan konkreettisina toimina

• vaadi, ettei EU: ja yksittäisten valtioiden kilpailukykyä ja talouskasvua toteuteta ja edistetä naisten työelämän oikeuksien kustannuksella

• vaadi, että tasavertaisuus toteutuu myös "sopeutumisessa" globalisaatioon, ei niin että miesvaltaiset alat ja johto vaativat optioita ja suurvaltojen tasoisia palkkioita samaan aikaan kun työntekijöiden oikeuksia heikennetään Kiinan työehtojen suuntaan

• vaadi solidaarisuutta Aasian ja kehitysmaiden työntekijöille, varsinkin naisille, joiden riistoviljely edistää jättiyritysten ja etuoikeutettujen voittoja

• Tule mukaan rakentamaan naissydämistä, hoivarationalista huolenpitoyhteiskuntaa yhden totuuden totalitarismin sijaan

Niin kommunistinen kuin kapitalistinen fundamentalismi, yhden totuuden dogma on alistanut nimenomaan naisia

• Vaadi miesvaltaisia aloja kantamaan vastuunsa vanhemmuuden aiheuttamista kustannuksista naisille ja naisaloille ja osoita solidaarisuutta kehitysmaiden naisille samoissa kysymyksissä, huomioiden kuitenkin kulttuuriset erityistarpeet

• edistä naisten oikeuksia tarkkailemalla tasa-arvosuunnitelmien toteuttamista ja seurantaa

• Tule mukaan naisliikkeeseen rakentamaan toisenlaista reilumpaa maailmaa

• Vaadi että myös kansalaisjärjestöt huomioivat sukupuolivaikutukset ja naisten haavoittuvaisemman yhteiskunnallisen ja poliittisen aseman

• Vaadi sukupuolisensitiivistä budjettisuunnittelua ja naisvaltaisten alojen kunnollista resurssointia

• Kannusta naisia ja miehiä huomioimaan sukupuolivaikutukset kaikessa toiminnassa, kunnissa ja valtionhallinnossa, EU:ssa ja perhe- sekä työelämässä

• Tunnista herruusmekanismit ja valtapelit, joilla lähinnä naisia manipuloidaan sopeutumaan yhteiskunnallisiin muutoksiin ja uhrautumaan

• Jaa tietoa naisten aseman uhkakuvista ja ole mukana estämässä naisten aseman laaja-alaista heikennystä!

Liity Attaciin, femAttac odottaa panostasi,
Laatinut Kaarina Kailo
kaarina@kaarinakailo.net
0503753246