Etusivu

Henkilökuva

Kirjat &
Kirjoituksia,

Eko-sosiaalinen
taide

Yhteystiedot

Linkit

 


spacer-kuva


Yläkuva:  Kaarina Kailo Kaarina Kailo - kuvassa

”Kyse ei ole vain finanssialan vaan kansalaisten sosiaalisesta kriisistä l930-luvun tyyliin! ”

Raportti Euroopan vasemmistopuolueen kongressista

Euroopan Vasemmistopuolue kokoontui kolmannen kerran verkostoitumaan, työstämään yhteistä linjapaperia ja toimintalinjoja, valitsemaan uudet toimielimet ja ennen kaikkea, käymään debattia Euroopan tilanteesta. Jättitapahtumaan osallistuikin yli 30 EU:n jäsenmaiden puoluetta, Latinalaisen Amerikan kutsuvieraita ja yksittäisiä huolestuneita kansalaisia. Ylläoleva otsikko on ote uuden puheenjohtajan, ranskalaisen Philip Laurentin loppupuheenvuorosta kongressin päättyessä.

EVP:n Suomen delegaatio (SKP sekä Vasemmistoliitto) osallistui aktiivisesti kaikkiin kongressin työryhmiin Pariisissa 3.5.2010 pidetyssä kongressissa ja oli mukana muokkaamassa yhteistä visiota ja varmistamassa, ettei pankkikriisejä seuraa vuoden 1930 lamaan verrattavaa lamaa – tai vielä vakavammin, sotien ja kansalaisselkkausten historiallista toistumista.

Outi Ojala ja Jussi Saramo jatkavat puolueen hallituksessa. Kolmipäiväisten tapaamisten lopputuloksena syntyi pino julkilausumia ja kampanjaehdotuksia yhä vakavammaksi kehittyneen sivilisaation, inhimillisten arvojen ja kapitalismin aiheuttaman yhteiskunnallisen kriisin torjumiseksi. Todettiin kuin yhdestä suusta, ettei ole enää, jos koskaan onkaan ollut kyse ohimenevästä finanssialan suhdannekriisistä vaan todella hälyttävästä sosiaalisesta kriisistä, joka etsii vertaistaan lähi-historiasta. Laurent painotti muiden tavoin, että varsinkin Unkarin tilannetta on seurattava tiiviisti, sillä kansanvalta on siellä jo korvattu yhä totalitaarisemmilla laeilla ja käytännöillä äärioikeistolaisten noustua valtaan. Puhuja toisensa jälkeen toisti uusliberalismin seurauksena syntynyttä julkisten, yleishyödyllisten palveluiden, eläkkeiden, sosiaaliturvan, energian, kohoavien maksujen, lisääntyvän yksityistämisen, syvenevän eriarvoisuuden, kasvavan elitismin ja rikkaiden verohelpotusten aiheuttamaa julkisen talouden ahdinkoa. Kestoaiheita olivat myös muukalaisvihan kasvu, uus-natsismi, ay-liikkeen hampaattomuus Yksi toisensa jälkeen moitti sitä että finanssiaateliston vastuuttoman toiminnan seuraukset on mitä röyhkeimmin kaadettu ennen kaikkea vähävaraisimpien eurooppalaisten niskaan. Kreikassa on kouluja ja sairaaloita ilman sähköä tai vettä, ja Itä-Eurooppaa kuvattiin herra-orja- politiikan testilaboratorioksi. Siellä ikään kuin testataan kuinka köyhät pärjäävät ilman sähköä, vettä ja työtä. Samaan aikaan jokaiseen maahan on syntymässä pieni ahneiden rahavaltiaiden luokka. Nostettiin myös esiin se mikä merkitys tulee olemaan EU:n kaavailemalla aloitteella, jossa EU- tahot vaativat kontrollia ja määräysvaltaa jäsenmaiden talousarvioihin ja budjetteihin. Ikävä sanoa itsenäisyyspäivänä, ettei EU:n myötä ole demokratiasta jäljellä pian kuin kartanonherrojen äänioikeus. Erilaiset Euroopan laajuiset kriisit tähtäävät vähiten juuri hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen, kuten Kokoomus esittää. EVP:ssä oltiin yhtä mieltä siitä, että kriisit ovat paitsi loogista seurausta kapitalismin logiikasta, myös tietoinen veruke muokata julkisista palveluista pääoman uusi tuottovarma sijoituskohde. Kapitalismilla ei ole sosiaalista omaatuntoa, eikä siitä voida tehdä inhimillistä tai viherpesulla kestävää. Se on korvattava uudella yhteiskuntapolitiikalla, ja omasta sekä feministien mielestä sellaisella järjestelmällä jossa mikään ryhmä ei kaappaa ja keskitä valtaa, vaan luodaan aidot rakenteet yhteisten resurssien ja verotulojen oikeudenmukaiselle jakopolitiikalle, sekä huolenpitoihmisyydelle.

Itse toimin El Femin varajäsenenä aktiivisimmin naisten kokouksessa ja työryhmissä, jotka aloittivat työskentelyn jo kongressia edeltävänä päivänä. Puolan Eva Charkiewitch raportoi järisyttävästä kehityssuunnasta maassaan, jossa katolilainen kirkko on vaatinut ja saanut henkilökohtaisia terveystietoja mm. aborttia hakeneiden naisten lääkäreiltä, joilta he onnistuivat eväämään oikeudet keholliseen itsemääräämiseen. Euroopan tuomioistuin teki päätöksen erään tällaisen naisen oikeuksien puolesta ja kirkko joutui pyytämään häneltä anteeksi. Samaan aikaan köyhiä naisia, joilta on suur-työttömyyden alueella viety vesi ja sähköt, ja jotka eivät pysty elättämään lapsiaan, on kannustettu sterilisoimaan itsensä. Siinä katolisen kirkon sosiaalipolitiikka! Aborttioikeudet ovat heikentyneet radikaalisti jopa Ranskassa, jossa sovelletaan omantunnon lakia—eli 70% lääkäreistä voisi tutkimuksen mukaan kieltäytyä abortista vedoten omaantuntoonsa. Koska nimenomaan äitiysklinikoita on supistettu Ranskassa, monet ovat joutuneet liian pitkien jonojen tähden hakemaan aborttia ulkomailta. Jopa apteekit voivat nyt kieltäytyä myymästä ehkäisyvälineitä. Uusliberalismi on siis naisten palauttamista hellan ja nyrkin väliin taloudellisen riippumattomuudenkin edellytysten heikentyessä.

Itse kerroin mm. Suomen julkisten palveluiden alasajosta, ikänaisten kaltoinkohtelusta, vanhemmuuden sosiaalisten kustannusten jakamiseen liittyvästä eriarvoisuudesta, 6+6+6- vanhempain lomien lakialoitteesta ja tasa-arvolain kriisistä. Kuten muualla, EU:n johdolla on laadittu loistavilta kuulostavia tasa-arvolakeja ja direktiivejä, mutta ongelma on, ettei niitä sovelleta eikä toteuteta. Koska mm. väkivallan vastaiseen työhön ei suunnata resursseja, julkilausumat jäävät sananhelinäksi. Suomeen ei ole edelleenkään otettu käyttöön niitä satoja puuttuvia turvakoteja, joista EU on antanut huomautuksia. Samaan aikaan naisten työelämän prekarisaatio—epävarmuuden ja halkaistun, pilkotun, silputun työn ja työsuhdeturvattomuuden lisääntyminen yhdistää kaikkien EU-alueen naisten toimeentulon ongelmia.

Yleisemmällä tasolla toki tiedostamme, että työttömyys kalvaa myös miesaloja ja on näin luonut pohjan molempien perheen elatuksen hankkijoiden ahdingolle. On kuitenkin myönnettävä, että naisten erikoishaasteet juontavat nimenomaan sukupuolesta, ja siitä, että patriarkaaliset arvot nostavat miesalojen tuottavuuden naisvaltaisten alojen sekä naisen uusintamis-, hoiva- ja huolenpitotyön yläpuolelle, luoden rakenteellisen pohjan naisten suuremmalle köyhyydelle ja eläkeiän kurjuudelle.

Kuulostaako liian ahdistavalta? Ei-Ei- vasemmistoa on syytetty Suomessakin negatiivisuudesta ja kaiken kehityksen ja uusien palvelujentuottamistapojen vastustamisesta. Mielestäni todellisten, kasautuvien ja lisääntyvien kriisien kontekstissa on päinvastoin vastuutonta ja omahyväistä tukea oikeistovyörytystä ja osallistua pienituloisten ja vähävaraisten syvenevän elinkamppailun vähättelyyn. Herää mieleen näinkö natsi-kauden kansalaiset vähättelivät kansanvallan alasajoa, totalitarismin nousua ja monien ryhmien (juutalaiset, homot, feministit, romaanit ja toisinajattelijat) yhä kovempaa kohtelua. Silloinkaan kansalaiset eivät nousseet riittävästi vastarintaan, ehkä puolustaakseen omia asemiaan. Myöhemmin he ovat itsekin ihmetelleet miten he voivat olla niin tietämättömiä keskitysleireistä ja muusta sodan piikkiin menevästä hirmuvallasta. Olemmeko me riittävän solidaarisia niitä kohtaan, jotka NYT kamppailevat toimeentulosta pitenevissä leipäjonoissa? Euroopan vasemmistopuolueen viesti oli selkeä—meillä ei ole varaa välinpitämättömyyteen tällaisessa kriisissä, jonka loppua ei ole näkyvissä muidenkin EU-jäsenmaiden talouksien horjuessa. Näemme nyt kuplakapitalismin ”luovan tuhon” ideologian lopputuleman, kun holtiton lainanotto ja velkapainotteinen kuluttaja-ihmisyys on saavuttamassa viimeisen myyntipäivänsä finanssikeinottelun hulluilla päivillä.

Omassa neljän minuutin puheessa kongressin loppumetreillä en toistanut uusliberalismin tuho-mantroja vaan pyrin nostamaan esiin jotain positiivista ja toivoa luovaa uutta perspektiiviä. Totesin, että maailmassa on ollut ja on yhä tänään rauhanomaisia, tasa-arvoisia yhteisöjä ja kulttuureja (Sumatran Minangkabaut, USAN irokeesit, Kiinan Mosuot, Algerian Kabyle-kulttuuri, Intian Adivasit jne.), jotka ovat ymmärtäneet demokratian ja yhdenvertaisuuden täysin eri tavoin kuin johtavat länsimaiset patriarkaaliset herruusjärjestelmien luojat. Engelsin kirjoitukset ovat saaneet inspiraationsa aikanaan irokeesien matriarkaatista, mutta aikansa miehenä hän ei muiden tutkijoiden tavoin ymmärtänyt sellaista demokratia-mallia, jossa eniten valtaa tuli tasapainon nimissä jakaa haavoittuvaisimmille – ikänaisille – ja jossa kuitenkin vallitsi mies- ja naisneuvostojen tasapaino sekä yleinen hyvinvointi ja yhdenvertaisuus. Itse demokratia on syntynyt tai ainakin vaikuttanut vahvasti ennen Euroopan kansanvaltoja historian virheväitteiden sijaan juuri irokeesien parissa; esimerkiksi Amerikan perustaja-isät omaksuivat konfederaatio-mallin ja kansanvallan juuri heiltä mutta jättäen tietoisesti pois naisten oikeudet.

Vasemmiston yleisesti julkilausuttu motto ja haave—toisenlainen EU tai talouspolitiikka on mahdollinen—näyttäytyy positiivisemmassa valossa kun tutustumme näihin medioiden ja historiankirjojen vaientamiin kulttuureihin. Toisenlainen yhteiskuntamalli ja reilun, solidaarisen yhteiselon malli on jo olemassa. Esitin että ottaisimme oppia myös heiltä.

Jatkoa onkin tulossa. El Fem, naisverkosto ei onnistunut tavoitteessaan; rakenteita ja toimintatapoja ei saatu muutettua kyseiseen kongressiin tavalla, joka olisi merkinnyt todellista tasa-arvoa ja naisnäkökulman esiinpääsyä. Se, että naisten kokous oli samaan aikaan kuin toimintaryhmien kokoukset, merkitsi yleisökatoa ja vaikutusvallan estämistä. Mutta ranskalaiset feministiryhmän johtohenkilöt saivat myös arvostelua demokratian ja läpinäkyvyyden puutteesta. Naisten kannanotot, joista oli jonkin tason erimielisyyttä, siirrettiin työstettäväksi kokonaan uuteen paikkaan ja kokoukseen, Ateenaan järjestettävään naisliikkeiden ja vasemmistonaisten konferenssiin ensi vuoden puolella. Myös meillä vasemmistonaisilla on paljon oppimista yhdenvertaisuudessa, kansanvaltaisissa toimintatavoissa ja edistyneiden ja hoivaavan ihmisyyden malliin samaistuvien kansojen naisilta—ja miehiltä.

Jos persut ovat työväenpuolue ilman sosialismia, kokoomus työväenpuolue ilman työläisiä, onko vasemmisto sitten työeväenpuolue ilman tasa-arvoisia naisia? Retoriikan tasolla ei ainakaan Euroopan vasemmistopuolue sorra naisia, ja sainkin loppuasiakirjaan pari lauseketta, jossa tuomittiin mm. ilmaisen työn lisääntyvä delegoiminen naisille koteihin. Uusi puheenjohtaja vannotti, että naisten asemaa tullaan parantamaan rakenteellisesti ja konkreettisesti uuden hallituksen aloittaessa työnsä. Toivotaan että näin todella käy. Maa-ilmaa ei voida pelastaa, jos vasemmisto toistaa itse patriarkaalisen historiansa oppimatta siitä mitään. Siihen ei ole varaa. Eikä ole koskaan ollutkaan. Mutta nyt onkin koko maapallon tulevaisuus ja tulevien sukupolvien resurssit vaakalaudalla.

Kaarina Kailo

El Fem, Euroopan vasemmistopuolueen naisverkoston varajäsen

--
Kaarina Kailo, Ph.D
Docent
Department of English
Linnanmaa
90014 UNIVERSITY OF OULU
GSM+358 503753246
Email: kaarina.kailo(at)gmail.com


| web | e-mail jukka43(at)gmail.com |